Kaikki alkoi yhdestä myynti-ilmoituksesta. Olin etsinyt perennoja pitkään, mutta budjetti ei antanut myöten ostaa niitä puutarhamyymälästä. Sitten vastaan tuli ilmoitus, jossa 15 vuotta vanha pioni etsi uutta kotia.
Sain lahjoituksena 15 vuotta vanhan pionin juurakon. Siinä on sylillisen kokoinen juurakko, varret ja varsien päässä nuppuja. Antaja halusi, että juurakko menee osaavaan kotiin. Rahalla ei niin väliä.
Olin aiemmin asettanut hälytykset myynti-ilmoituksiin, joissa myydään perennoja, koska budjetti ei salli kaikkien perennojen ostamista kaupasta. Sain hälytyksen uudesta ilmoituksesta ja satuin laittamaan viestin ensimmäisenä. Sovin pian hausta.
Saavuimme vanhalle rehevälle asuinalueelle, jossa osa asunnoista ja pihoista oli remontissa, osa kunnostettu. Selvisi, että hyvin hoidetulle pihalle oli tarkoitus asentaa uima-allas, eikä sille ollut muuta paikkaa kuin juuri se kohta, jossa rakkaudella kasvatettu pionipenkki sijaitsi. Tilanne oli antajalle haikea, sillä kauan vaalittu istutusalue sai väistyä uuden tieltä.
Saimme kaivaa kaksi pionia itse antajan perennapenkistä. Mukaan saimme myös pari maksaruohoa ja muutaman perinnekasvin, joista yhtä en ole vielä saanut tunnistettua. Lähtiessä pihatieltä vastaan pyöräili pieni lapsi, joka opetteli pyöräilemään. Lapsen kanssa ollut aikuinen vilkutti ja hymyili meille, kun ajoimme pioni takaluukussa takaisin kotiin.
Maasta kaivettua pionia oli kasvatettu toista vuosikymmentä. Jännitän edelleen, että saammeko pionin kukkimaan, vai siirtyykö kukkiminen seuraavaan vuoteen. Olen lueskellut, että uuteen paikkaan juurtumiseen vaikuttaa, jos leikkaa pionin nuput pois. En vain taida pystyä sellaiseen. Toinen ohje oli, että laittaa istutuskuoppaan luujauhoa. Meillä ei sellaista ole ja halusin mieluummin tämän arvopionin pian maahan ettei juurakko kärsi. Kohopenkkiä suositellaan myös, sillä seisova vesi ei ole hyväksi.
Kunnostetussa perennapenkissä tämä ja toinen samasta paikasta saatu pioni ovat ensimmäiset. Toisessa istutusalueessa kasvaa jo kymmenen pionia. Yksikään ei ole vielä kukkinut, sillä aloitimme perennapenkkien kunnostukset ja pionien ostot vain vuosi sitten. Nuput pursuilevat, joten toistelen itselleni, että eiköhän sieltä tänä vuonna kukkia tule.
Odotan joka päivä, avautuvatko nuput vielä tänä kesänä vai vasta ensi vuonna. Joka tapauksessa tuntuu hienolta ajatella, että yhdellä pihan vanhimmista pioneista alkoi uusi elämä meidän puutarhassamme.
Suti, saha ja sokeri 
Jätä kommentti