Daalian kasvatus ruukussa – yllätyksiä ensimmäisenä kesänä

Ostoskoriin tipahti daalian juurakko. Tarkoitus ei ollut ostaa sipuleita, perennoja eikä varsinkaan daaliaa.

Juurakkopussi päätyi olohuoneen pöydälle ja siitä se lopulta siivottiin pöydän alle. Kevätaurinko osui vinosti pussiin, ja pian juurakosta alkoi kasvaa violettivalkoinen varsi. Sitten se jäi kiinni johonkin ja katkesi.

Mietin, mahtaisiko juurakosta enää olla mihinkään. Osa näytti kuivalta. Meillä oli kuitenkin tyhjiä isoja ruukkuja, joten päätimme istuttaa daaliat niihin. Ruukkujen pohjalle laitettiin oksia ja lehtiä, niiden päälle ostomultaa – ja lopulta daalian juurakot.

Daalian kasvatus alkoi olohuoneen pöydän alta

Pöydän alla kasvanut violettivalkoinen alku näytti niin surkealta, että leikkasin sen pois. Ajattelin, ettei siitä mitään tule. Daaliaruukut nostettiin kasvihuoneeseen kasvulaatikoiden päälle kevätkylmää pakoon.

Kaikkien yllätykseksi jokainen daalia lähti kasvuun. Jopa se kurttuinen juurakko, jonka olin jo ehtinyt ajatella kuolleeksi.

Kasvua oli mielenkiintoista seurata. Opin tunnistamaan daalian lehdet, vaikka en vieläkään pidä niitä erityisen näyttävinä. Minusta daalian koristearvo on ennen kaikkea sen kukissa. Poikkeuksena tietenkin daaliat, joissa on tummat lehdet.

Daalian latvominen jännitti

Lueskelin daalian hoito-ohjeita ja huomasin, että varsia suositellaan latvottavaksi, jotta kasvista tulisi haaroittuneempi. Epäröin silti. Entä jos daalia ei ehtisi kukkia ollenkaan?

Ajatus kaksimetrisestä hontelosta varresta, jonka päässä olisi yksi kukka, ei houkutellut. Lopulta uskalsin katkaista varsia noin kymmenen sentin korkeudelta. Toivoin, että uusia kukkavarsia tulisi enemmän.

Daalioiden kukkia sai odottaa

Kukkia sai odottaa pitkään. Katselin kaupoissa kukkivia daalioita kateellisena, kun omat kasvini olivat olleet ikuisuuden nupuilla. Sosiaalisen median daaliaryhmissä muillakin tuntui olevan samanlaista harmituksen aihetta. Kauheasti vaivaa ja sitten kukkia saa odottaa kauan.

Lopulta kukat avautuivat: violettia, punaista ja oranssia. En ollut ennen saanut kasvatettua mitään samanlaista. Yhdessä keltaisessa kukassa oli ihan kuin joku käynyt punaisella pensselillä maalaamassa kukkien terälehdille. Kukat eivät tosin olleet sellaisia kuin ostospakkauksen kuvassa – eivätkä varsinkaan suuria, kerrottuja pionimaisia kukkia. Tällaisia kukkayllätyksiä tosin osasin odottaa.

Silti olin niistä ylpeä. Tämä oli meidän ensimmäinen kesämme daalioiden kanssa, eikä aloitus ollut aivan oppikirjamainen. Juurakko ehti kasvaa pöydän alla, yksi alku katkesi ja muutama juurakko näytti istuttaessa epäilyttävän kuivalta. Kaikki lähtivät silti kasvuun.

Daalian juurakot talteen talveksi

Vielä syyskuussa muutama daalia kukki, vaikka oli jo aika miettiä juurakoiden nostamista ruukuista. Daalia ei kestä pakkasta, joten juurakot pitää suojata talveksi, jos ne haluaa säästää seuraavaan kasvukauteen.

Kun siirtelin multaa juurakoiden ympäriltä, mietin, olisivatko daaliat kukkineet enemmän, jos olisin lannoittanut niitä kesällä reilummin. Ruukun pohjalla näkyi yhä oksia ja lehtiä. Ensi vuonna laitan ainakin enemmän multaa.

Juurakot olivat kesän aikana kasvaneet perunan kokoisiksi palleroiksi – ainakin kolminkertaisiksi istutushetkeen verrattuna. Yritin irrottaa mustaa multaa sormin, mutta sitä oli tiukasti juurakoiden välissä. Päätin nostaa kasvin juurakkoineen sisälle kuivumaan. Ajattelin, että multa irtoaisi helpommin kuivumisen jälkeen.

Näin aion säilyttää daalian juurakot

Kun nostan daalian juurakot ruukuista, yritän käsitellä niitä varovasti, jotta ne eivät vaurioidu. Annan niiden kuivahtaa ja poistan ylimääräisen mullan. Sen jälkeen nostan juurakot talvisäilytykseen paikkaan, jossa ne eivät pääse jäätymään.

Säilytyspaikan olisi hyvä olla sellainen, etteivät juurakot pysy liian märkinä mutta eivät myöskään kuivu kokonaan. Liika kosteus voi mädännyttää juurakot, kun taas liian kuiva säilytys voi kuivattaa ne. Niitä kannattaa tarkistaa talven aikana. Tärkeää on myös se, että ne pysyvät varjossa. Valo ja aurinko saa juurakot heräämään.

Itse ajattelin kuivata juurakot ja laitan todennäköisesti ne mustaan muovipussiin varastoon, jossa lämpötila pysyy koko talven lämpimän puolella. Pussiin teen reikiä, jotta ne eivät mätäne. Tästä idean sain siitä, kun myyntipussit olivat läpinäkyviä ja täynnä reikiä. Katsotaan keväällä, onnistuiko säilytys.

Tarkoitus on saada juurakot säilymään kevääseen asti, jotta ne voi istuttaa uudelleen hallojen väistyttyä. Meidän ensimmäiset daaliamme ansaitsevat ainakin uuden mahdollisuuden. Ensi vuonna tiedän jo, miltä lehdet näyttävät – ja ehkä osaan odottaa kukkiakin vähän kärsivällisemmin.

Tässä puutarha-aiheisia artikkeleitani: